Tankkaamassa

Kovin on kiireistä ollut viimeisen viikon aikana, kun en ole mitään tänne ehtinyt kirjottamaan! Tänään kyllä onnistuin bloggaajaystäväni Viirun kanssa ratkaisemaan yhden blogi-aiheisen ongelman, kun vietimme aurinkoista kesäpäivää meidän keittiössä kumpainenkin omalla koneellaan netissä surffaillen. Tosi viisasta :) Mut kivasti päivä meni ja sain tänään vaikka mitä aikaiseksi! Vaan yksi asia meinasi joka välissä unohtua: tankkaaminen. Auton tankkaaminen nimittäin.

Mieheni huomasi eilen illalla kotiin ajellessamme, että bensavalo syttyi. Range 49 kilometriä, vilkkui ajotietokoneen näytöllä. "Muistat sitten tankata aamulla", mies vannotti minua ja lupasin muistaa. Aamulla sitten äitini tuli meille tyttöjen unta valvomaan klo 8, kun lähdin viemään Onnia seurakuntakeskukselle bussille. Onni on tällä viikolla joka päivä 8.30-16 seurakunnan päiväleirillä parhaan ystävänsä Sohvin ja parin muun kaverinsa kanssa. En ymmärrä, miten lähteminen on edelleen aina yhtä hankalaa. Ja miten voin olla AINA myöhässä tai ainakin lähden kiireessä.

Olin pakannut Onnin tavarat jo eilen illalla. Kello herätti ajoissa aamulla ja torkutin vain kerran. Tytöt jatkoivat unia, Onni heräsi helposti ja tuli valittamatta syömään aamupalaa. Kävin reippaasti suihkussa ja äitinikin oli ajoissa paikalla (hän on yhtä myöhäinen kuin minäkin). Sen verran kiireessä kuitenkin lähdin, että rahapussi jäi kotiin. En siis päässyt aamulla tankkaamaan. Laskin, että ajoin maksimissaan 10 kilometriä eli vielä ei olisi hätää.

Lounaan jälkeen lähdin hakemaan Viirua meille. Suunnittelin tankkaavani tällä matkalla. Annakin jäi naapuriin leikkimään, joten kyydissä oli vain Iida. Koska olin taas vähän myöhässä lähtöaikataulustani, päätin tankata paluumatkalla. Paluumatkalla jutellessa unohdin pysähtyä tankkaamaan. Luotin siihen, että mies hoitaa asian illan aikana.

Mies ei kuitenkaan tarvinut autoa. Hän kävi pyörällä keskustassa ostamassa tarvikkeet hyttysverkkoja varten, matkaa kertyi 16 kilometriä. Autolla ei olisi kannattanut sitä matkaa enää ajaa, bensa ehtisi loppua kesken. Kun lapset olivat menneet nukkumaan ja kello oli 22.30, lähdin tankkaamaan autoa läheiselle Shell Express - asemalle.

Kuinka ollakaan, korttiautomaatti sylki korttini ulos kerta toisensa jälkeen. "Toimintahäiriö", vilkkui näytöllä. Ajoin auton toisen puolen mittarille ja kokeilin uudelleen. Sama juttu. Toiselle puolelle, siis sille, jossa ensin yritin tankata, ajoi nuori mies BMW-merkkisellä avoautollaan ja tankkasi ilman mitään ongelmia. Soitin miehelleni, joka kehotti kokeilemaan uutta Nesteen kylmäasemaa, joka sijaitsee noin kilometrin päässä Shellistä. Avoautoaan tankannut mies huikkasi, ettei ollut saanut bensaa Nesteeltä. Koska vaihtoehtoja ei ollut, lähdin kuitenkin kokeilemaan.

Ajoin Nesteelle. Siellä keski-ikäinen nainen tuhisi bensapistooli kourassaan sen näköisenä, että bensaa ei tulisi täältäkään. "Mulla on bensa ihan lopussa..." , nainen totesi ja kerroin, että niin minullakin. Soitin Nesteen asiakaspalveluun, josta kerrottiin, että kyseinen Nesteen kylmäasema ei ollut toiminut koko päivänä. Asiakaspalvelija arveli bensaongelmien johtuvan ukonilmoista (?). Erikoista, kun viimeisestä ukonilmasta on kulunut viisi päivää.

Soitin taas miehelle, joka kehotti nostamaan rahaa automaatista ja kokeilemaan setelillä. Ajoin automaatilla ja laskeskelin, että kohta olisi ne kaikki 49 kilometriä käytetty. 20 euronen rahapussissa ajoin takaisin Shellille. "Korttiautomaatti". Niinpä tietenkin, eihän täällä edes käy setelit. Muistin yhtäkkiä, että vanhempani ovat ajamassa kotiin Pattijoelta. Soitin isälleni, joka ei vastannut puhelimeen. Silloin Shellille kurvasi nuori mies farmariautollaan. Kerroin miehelle, että tässä kaupunginosassa ei tänä iltana taida bensaa saada. Mies kokeili pankkikorttiaan, joka ei toiminut. Mutta yllätys yllätys, Visa toimikin täysin moitteettomasti. Rohkaisin mieleni ja tiedustelin mieheltä, josko hän voisi tankata Visallaan minullekin. "Tottakai", mies vastasi ja hoiti tankkauksen puolestani. Maksoin ystävälliselle miekkoselle käteisellä 20 euroa ja sain tankkiin 14 litraa bensaa. Kiittelin vuolaasti ja ajoin kotiin.

Kun pääsin kotiin, isäni soitti: "Olit soittanut, nähtiinkin sut äsken tossa Shellillä tankkaamassa kun ajettiin ohi. Mitenköhän mä en ollut kuullut tätä puhelinta?" No niinpä... Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. :)