keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Mökkeilyä

Helteinen keskiviikkopäivä sujui mökkeilyn merkeissä vanhempieni mökillä. Pakkasimme kimpsut ja kampsut heti aamusta, kun olin saanut Onnin toimitettua leiribussille. Seurueeseemme kuului minun lisäkseni Anna ja Iida sekä äitini ja matkalta nappasimme kyytiin vielä Annan seuraksi tuttavaperheen 3-vuotiaan Aaretin.

Ajomatka mökille kestää noin tunnin. Matkalla poikkesimme ostamassa evästä. Ehdimme kuunnella neljä H.C. Andersenin satua sekä pari takapenkin lasten tarinaa. Aaret kertoili meille mielikuvitusystävästään Vertistä, joka on käynyt jo vaikka missä. Esimerkiksi mökillä ja laivalla.

Ensi töiksemme grillasimme syötävää. Sitten Anna ja Aaret kiskaisivat uikkarit ja "uimapaidat" niskaan ja painuivat laiturille. Lisäksi lapsilla oli kunnon kelluntavarustus; uimarengas ja yhteensä kolmet kellukkeet, joita sitten vaihdeltiin aina sopivin väliajoin. Kahteen ämpäriin syntyi kodit muovisille vesieläimille, jotka sotivat keskenään. Leikin lomassa Aaret muisti kertoa, mitä kaikkea pikku-Vertti on tehnyt. Kun kysyin, onko olemassa myös iso-Vertti, poika kertoi, että "joo on, se on se Mortti".

Grilliruuan lisäksi lapsoset napostelivat päivän mittaan keksejä, lipittivät appelsiinilimua ja suolan saanti turvattiin sipseillä. Ei mikään Atkinsonin dieetti, mutta ruoka ei helteellä meinannut maistua. Onneksi järveltä tuuli mukavasti ja paahtavan kuuma oli ainoastaan laiturin pinta. Hauskinta olikin, kun mummu meni kastelemaan laituria ja heitteli ämpärillä vettä Annan ja Aaretin päälle.

Iida oli ihan mökkituulella. Söi ja nukkui. Iidan unien aikaan ehdin nautiskella auringosta ja Iltasanomista parin tunnin ajan. Tuli siinä luettua muun muassa Pride-viikosta, josta minun ei kannata mielipiteitäni ruveta tällä kertaa kirjoittamaan, koska tulisi melko pitkä postaus ;) Hauskinta oli juttu numeropalveluun juhannuksen aikana tulleista puheluista. Ihmiset olivat tiedustelleet, mitä kieltä on "soronnoo" ja miten pääsee Tajukankaalle. Oli joku kysellyt myöskin, että miten hyttysen saa kylkiasentoon.

Kerran Aaret kaatoi vahingossa limupullon. Limut levisivät tuolille ja poika taisi olla hieman hädissään, kun hoki minulle useaan kertaan, että "kesä kuivaa, kesä kuivaa..." . Lohduttelin, että eipä tuo niin vakavaa ole, jos yhdet limut kaatuu.



Anna ja Aaret leikkivät koko päivän uskomattoman hienosti! Paluumatkalla autossa meinasi tulla riitaa siitä, saako Anna osallistua Vertin syntymäpäiville vaiko ei. Anna totesi, että "jos en mä saa tulla, niin ei tuu kukaan muukaan meidän perheestä". Aaret myöntyi vähän ja sanoi, että "sä saat tulla sitten Vertin kavereitten synttäreille!". Annan mielestä ei ollut mitään järkeä siinä, että hän osallistuu Vertin kavereiden synttäreille, kun ei kuulemma tunne niitä. Loppumatkasta alkoi silmät lupata yhdellä sun toisellakin, mutta onneksi ei kuskilla. Kotona piti nimittäin vielä suihkuttaa kolme lasta ja itsensä, kastella kukat ja toimittaa tunnin verran pyykkihuoltoa.

Nyt pää tyynyyn... Hyvää yötä ! :)

3 kommenttia:

  1. Meillä käytetään nykyään (tämän postauksen ja aaretin oivalluksen ansiosta) 'kyllä kesä kuivaa' sanontoa ahkerasti :D

    Jokaiseen tilanteeseen missä voisi mennä sormi suuhun (tai nenään niinkun mulla tänään vahingossa kun tiputin esineen lattialle).. :)

    VastaaPoista
  2. :D Varo ettei sormi jää jumiin nenään... :D

    VastaaPoista
  3. Ei se vielä oo jääny, huomaat kyllä jos jää.. :D

    VastaaPoista

Kiitos! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.