Olen aloittanut itsenäisyyspäivän samalla tavalla niin kauan kuin muistan. Kello 10.00 istun äitini kanssa Lahden Ristinkirkossa itsenäisyyspäivän Jumalanpalveluksessa. Aluksi lähdin sinne äidin seuraksi, murrosikäisenä äidin mieliksi ja nykyään ihan omaksi iloksi. Jumalanpalvelus kirkkokuoroineen tuntuu juhlavalta tavalta viettää itsenäisyyspäivää.
 |
| Kuva täältä |
Kirkon jälkeen on luvassa seppeleenlasku Sankarihaudoille, jotka sijaitsevat Ristinkirkon pihamaalla. Joka vuosi yritän pukeutua lämpimästi, mutta silti vain hytisen kylmissäni.
Viime yönä saimme kuin tilauksesta maan valkoiseksi - sinivalkoiselle Suomelle valkoinen itsenäisyyspäivän maisema.
Tänä vuonna kanssani hytisivät myös Onni ja Anna. He halusivat lähteä kirkkoon laulamaan isänmaallisia lauluja ja katsomaan, kuinka sotilaat marssivat Sankarihautojen ympärille.
Hytisemisen lisäksi niiskutin koko tilaisuuden ajan. En pelkästä liikutuksesta, vaan nuhan vuoksi. Toissa iltana sain jostakin kovan kurkkukivun ja eilisestä asti on nenä vuotanut.
Eilen olimme Hiirelä Sistersin kanssa viettämässä Rouva S:n kolmekymppisiä. Nautimme hyvää ruokaa ravintolassa ja sen jälkeen oli vuorossa yllätysjuhlat Rouva S:n kotona, naisväellä. Kakkua ja lauleskelua sekä hauskaa seuraa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.