Toipumista, työtä ja arvonnallisia lupauksia!

Heippa!

Tervetuloa uudet lukijat!! :)

Iida on toipunut huimaa vauhtia kurjasta isänpäivän illasta. Tiistaina aamulla oli siteiden vaihto ja vammojen arviointi omalla terveysasemalla. Koska olin itse "viettämässä" tämän vuoden ensimmäistä työpäivää, mies vei Iidan terveysasemalle. Etukäteen oli kehotettu antamaan kunnolla särkylääkettä.

Toimenpide olikin ollut kivulias, kun kämmenissä oleviin rakkoihin oli kertynyt painetta ja niitä oli pitänyt puhkaista. Hoitaja laittoi uudet kevyemmät siteet. Hoitajalla ei oikein tainnut olla kokemusta vauvoista, nimittäin siteet olivat niin hatarat ja ohuet, että Iida sai ne iltapäivään mennessä itse irti kolmella hampaallaan!

Kun kotiuduin töistä kahden jälkeen, soitin terveysasemalle. Hoitaja oli ensin sitä mieltä, että meidän täytyy lähteä iltapäivystykseen uusia siteitä laitattamaan. Kyselin, että eikö huonosti hoidettua työtä pitäisi korjata eikä vain lähetellä potilaita uuteen paikkaan? Ja eikö siteiden laitto ole kiireellinen asia? Palovammat ovat kuitenkin melko herkästi infektoituvia - varsinkin konttaavalla kymmenkuisella. (Konttaaminen teki tosin maanantaina ja tiistaina vielä kipeää ja Iida vietti aikaansa enemmän sylissä, mutta silti!!)

Lopulta hoitaja tokaisi, että "jos ehdit tänne kymmenessä minuutissa, niin voidaan yrittää sitoa kädet uudelleen". Ehdittiin ja saatiin uudet siteet, jotka pysyvät varmasti paikallaan huomiseen tarkastukseen varten! Iida istui sylissäni ihan hipihiljaa koko ajan, kun hoitaja rasvasi ja sitoi käsiä. En tiedä, oliko neitokainen jo väsynyt ja odotti iltapäiväpäikkäreille pääsyä vai mikä oli syynä! Tosi rauhallisissa merkeissä joka tapauksessa sujui sitominen.

Eilen ja tänään olin töissä! Sijaisena lähellä olevalla ala-asteella, 5. luokassa. Tosi mukavat kaksi päivää opetusta ovat takana. Kun ei tarvitse hoitaa niitä luokanopettajan sivutoimia (lue: kodin ja koulun yhteistyö, johon muuten kuluu PALJON aikaa!!) vaan riittää pelkkä opettaminen, niin opettajan työ on tavallistakin leppoisampaa :) Itseasiassa nämä olivat elämäni ensimmäiset päivät sijaisena. Aloitin luokanopettajaopinnot heti lukion jälkeen ja opiskelin sen verran tiiviisti, että en koskaan ehtinyt tehdä opintojen ohessa sijaisuuksia. Siitäkin syystä on nyt tosi hauskaa kokeilla tätäkin!

Oppilaat (27 kpl) olivat aika iisisti. Perinteiset istumapaikan vaihdot piti tietenkin kokeilla, mutta huomasin jekun aika pian. Eniten työllisti se, että luokassa kymmenellä oppilaalla oli kaima eli nimien opettelu oli haastavaa. Luulisin, että ehdin kuitenkin oppia kaikki. Ensi viikolla olen koko viikon samassa luokassa sijaisena ja seuraavasta viikosta vielä neljä päivää. Mies on siis kotona isäkuukautta pitämässä. Hiphurraa Suomi ja jaettu vanhempainvapaa!

Hiirelä Sistersin Rouva S. on surrutellut ompelukonettaan ja arvonnan palkintojen prototyypit ovat valmiit! Palkintona on mekko tytölle (Marimekon Merirosvo-kankaasta) ja hauska pipo pojalle. Lisäksi voisin vielä keksiä jonkin palkinnon lapsettomille osallistujille...

Arvonta suoritetaan, kunhan lukijoita on 25! :)

Mukavaa loppuviikkoa!