maanantai 31. lokakuuta 2011

Syysloma takana!

Nyt on lomailut lomailtu vähäksi aikaa ja palattava taas arkeen!

Meillä ei ollut mitään erityisiä lomasuunnitelmia. Remonttia olisi pitänyt saada tehtyä eteenpäin, mutta tällä kertaa suunnitelmat eivät pitäneet.. Kaikenlaista huolta on nyt lähipiirissä ja ihmiset menevät tietenkin remontin edelle!

Isot lapset pääsivät loman aikana uimahalliin kolme kertaa; kahteen kertaan omiin uimaryhmiinsä lauantai-aamuisin ja lisäksi mies vei Onnin ja Annan Porvoon uimahalliin tiistaina. Reissussa oli mukana muutama muukin isä lapsineen..  Ja taisi joku äitikin olla matkassa, mutta itse jäin Iidan kanssa kotiin. Veljeni Elmeri oli meillä seuranani ja nukkui myös yhden yön meidän yläkerrassa.

Harmaata keskiviikkopäivää vietimme lasten kanssa HopLopissa. Meidät houkutteli sinne serkkuni Ulpu, Onnilla oli kaverina hänen poikansa Ensio ja Annalla naapurin tyttö. Onnin ja Ensionhan ei tarvinut montaa minuuttia pomppulinnaa heiluttaa, kun saivat jo matsit aikaiseksi vieraiden tyttöjen kanssa. Annan kimppuun kävi joku "afrikkalaisnaamainen" poika, joka uhkasi kuulemma kakata Annan päälle! Kauheat on uhkaukset, neiti oli ihan hiilenä kun tätä kertoi :D :D

Anna pääsi ensimmäistä kertaa yksin yökylään kaverin luokse, kun hän torstaina saunaillan päätteeksi jäi ystäväperheen luokse. Tosi hauskaa oli ollut, eikä YHTÄÄN ikävä! Vaikka Anna kotiin tultuaan huijasikin, että meni yöllä perheen vanhempien sänkyyn nukkumaan yöllä.

Onni sai perjantaina Ension meille yökylään. Pieniltä mähinöiltä ei tietenkään voitu välttyä! Autossa pojat leikkivät leikkiä, jossa saa lyödä toista aina, kun näkee keltaisen auton. Nukkumaan mennessä löivät sitten toisiaan ihan muuten vaan.. Kun yritin laulaa iltalaulua, Ensio sai hirveän yskänkohtauksen ja väitti, että oli vahingossa nielaissut hampaansa. Mitään koloa en suusta kuitenkaan löytänyt! Aamulla heräsimme 7.25, kun pojat rymistelivät yläkerrasta alas ja riitelivät siitä, kumpi oli herättänyt kumman. Kunhan he pääsivät syventymään leikkeihin, niin sopu löytyi taas. Ensio pääsi myös meidän mukaan uimahalliin lauantaiaamuna ja osallistui Onnin tekniikkauimaryhmän harjoituksiin, kun ryhmässä oli syysloman vuoksi vajausta.

Itse kävin perjantaina kolmen veljeni kanssa Helsingissä Elmerin ja kavereiden poikamiesboksissa ja paluumatkalla poikkesimme pizzalle Mäntsälän Shellille. Lauantaina vanhempani, Elmeri sekä veljeni Paavo perheineen tulivat meille saunomaan. Siskoni Lissu oli myös meillä päivällä sekä mieheni äiti.

Lomalla vietimme paljon aikaa perheen ja lähisukulaisten kanssa. Vaikeina aikoina huomaa, että vaikka aina ei valoa näy, niin vaikeudet lähentävät ja saavat ymmärtämään, mikä on oikeasti tärkeää. Ei ole mitään väliä sillä, miltä näyttää ulospäin ja kuinka hyvin julkisivu on kiillotettu, jos sen julkisivun sisällä on paha olla. Aina pitäisi muistaa kuunnella toisia ja olla enemmän itse hiljaa. Aina kannattaa kysyä, mitä toiselle kuuluu ja kuunnella vastausta korva tarkkana. Koska "mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää" eli joskus voi läheisellä olla monia huolia ja murheita.

Ja jos kyseessä on ihmisten väliset erimielisyydet, niin aina kannattaisi antaa molemmilla osapuolille mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä, ennen kuin tekee johtopäätöksiä asioista. Nyt neuvolaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.