torstai 6. lokakuuta 2011

Iida 9 kk!

Heippa!

Tämä vuosi on kulunut uskomattoman nopeasti. Iida syntyi 30.12.2010 ja tuntuu, että siitä on vasta ihan pieni hetki! Ja nyt tyttö osaa jo vaikka mitä. Tässä kuvakollaasi pienen neidin elämästä tähän mennessä...

Pariviikkoisena, 3800 g ja 52,8 cm. Päivisin nukuin,
illat kukuin...

Kuukauden vanhana, 4480 g 53,6 cm.
Enimmäkseen nukuin edelleen päivisin. Ja öisinkin heräsin vaan pari kertaa.
Paras paikka oli kantoliina, jossa helposti hurahti päikkäreillä neljäkin tuntia.

2 kuukauden ikäisenä, 5165 g 57,3 cm.
Nyt alkoi jo muakin hymyilyttää! ;)

3 kk, 5570 g 59,2 cm. Äitin vanhoissa potkareissa.

4 kk, 6385 g ja 61,7 cm. Osaan vähän muikistella suutani, että
SAISKOS SITÄ MAITOA, KIITOS! 

5 kk 6945 g 63,7 cm. Juhliin lähdössä! Ei naurata. Juhlat ei oo mua varten.

Kesällä ei käyty neuvolassa, mutta puolivuotiaana mä opin istumaan potalla! Jee!
Ja sinne pitää aina tirauttaa vähintään pieni tippa pisua.

7 kk, 7480 g 66,4 cm. Reissussa oli ihan huippuhauskaa!
Mä vaan nukuin autossa ja välillä pysähdyttiin syömään.

8kk, 7960 g ja 67,8 cm. Ai että musta on hauskaa katella ja nauraa
isosisarusten hullutteluille!

9kk. Tässä mä poseeraan mun ikätoverini ja poikaystäväkandidaattini Aatoksen kanssa.
Me pukeudutaan ihan sävy sävyyn!
Me molemmat osataan jo melkein kontata. Mä osaan taputtaa käsiä yhteen ja Aatos osaa heiluttaa.
Me siis täydennetään toisiamme! :)

Ihana aurinkoinen Iida!! Hassua, että kuvissa näkyy niin vähän hymyjä ja naurua. Oikeasti Iida on tosi iloinen ja tyytyväinen tytsy!!

5 kommenttia:

  1. Onnea Iidalle!! Ihania kuvia ja kuvatekstejä. :-)

    VastaaPoista
  2. Kivat kuvat :) Niin ne vaan pikkuset kasvaa, voih :)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi Kirjoittelija: Kiitos :) Niinpä, aika menee niin käsittämättömän nopeesti!! Vaikka on se ihanaakin oppia tuntemaan, että millanen persoona siitä tirpasta sitten kasvaakaan.. :)

    VastaaPoista
  4. Tiedätkös, se Varjoista valoihin aukesi, kun käytin miehen läppäriä. Aika outoa, sillä ihan samalla nettiliittymällä mentiin. Vaikka ei sillä välttämättä oo mitään tekemistä sen kanssa. En ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten nää tietsikkajutut on aika hepreaa mulle.

    Teksti oli rohkeaa ja aikamoinen selviytymistarina. Hyvä, kun kaikki on nyt paremmin! :-))
    Mulla oli Mimmin syntymän jälkeen myös väsymystä ja itsekseni epäilin synnytyksen jälkeistä masennusta, mutta en siitä virkannut neuvolassa. Jos Titiuun syntymän jälkeen samanlaisia oireita ilmenee, niin otan kyllä heti yhteyttä neuvolaan.

    VastaaPoista

Kiitos! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.