Tänään aamupäivällä pääsin käymään elämäni ensimmäistä kertaa akupunktiossa, kun Onni oli koulussa, Anna päiväkodissa ja kodinhoitaja tuli huolehtimaan Iidasta muutamaksi tunniksi. Yllätys yllätys, Iida oli koko aikana ollut hereillä puoli tuntia ja muun ajan vedellyt sikeitä rattaissa. Kiitos Lahden kaupungille, jokainen alle 1-vuotiaan lapsen lahtelainen äiti saa viisi ilmaista kodinhoitajan käyntiä peräkkäisinä viikkoina.
Akupunktio oli aika vinkeä kokemus! Hakeuduin sinne, koska olin kuullut sen parantavan maidontuotantoa ja olen päättänyt saada imetyksen vielä onnistumaan vaikeuksista huolimatta. Tuttu vyöhyketerapeutti patisti minut makaamaan selälleni hoitopöydälle ja tuikki sitten neuloja pystyyn sinne tänne ympäri kehoani. Kaulaan, käsiin, ranteisiin, rintakehään, vatsaan, nilkkoihin, jalkaterään, sääriin. Olikohan otsassakin yksi? Siinä sitten makoilin lämpimän, ohuen peiton alla 45 minuuttia jutellen mukavia terapeutin kanssa. Hän opasti minua muun muassa flunssan, yskän ja särkyjen luonnonmukaisessa hoidossa. Kaikenlaisia droppeja terveyskaupoista löytyy! Ja jos niillä välttää muutaman lääkärissä käynnin, niin loppujen lopuksi rahaakin ehkä säästyy. Hän myös naksautti niskassani olevan "lukon" auki niin että rutisi.
Kotimatkalla kävin hakemassa serkun, joka oli tulossa meille siivoamaan. Kun kodinhoitajat olivat lähteneet ja serkku aloittanut siivoamisen, lähdin Iidan kanssa hakemaan Onnia koulusta. Ennen kotiintuloa nautimme herkulliset iltapäiväkahvit ystäväni Veeran (http://www.elamansuolajasokeri.blogspot.com/) luona. Onni teki siellä läksytkin (melkein) mukisematta.
Kotona Onni haukkasi vielä leipää ja vaihtoi vaatteet. Sitten kiirehdimme lähikoululle yleisurheilukouluun, jonka Onni aloitti tänään. Kotiuduttuani talo oli sisältä hohtavan puhdas! Vein serkun kotiin ja hain Onnin takaisin tullessani. Vihdoin pääsimme kotiin rauhoittumaan ja syömään päivällistä koko perheen kesken! Vauhdikas päivä kaiken kaikkiaan. Tuntuu, että suunnittelen vähän liikaa menoja samoille päiville. Tällaisina iltoina sydän tykyttää kurkussa, kun on ollut hirveä kiire koko päivän. Itselleni ohjelmat ja aikataulut ovat väsymyksen ja masennuksen torjuntaa. Pysyy mieli virkeänä, kun touhuaa paljon. Aina se ei nimittäin ole ihan näin virkeä ollut kotiäitiaikoina.
Lisäsin tuohon yläpalkkiin myös "nimeni tausta" -tekstin, jonka kirjoitin blogia aloittaessani toukokuussa. Mietin silloin salanimeä pitkään kukkapenkkejä kitkiessäni. Reilu kolme kuukautta on jo hurahtanut tätä blogia kirjoitellessa! Aika menee nopeasti. Mukavaa viikonlopun odotusta kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.